Hurjaa ajatella, että nyt eletään jo syyskuun puoliväliä. Elämä on taas alkanut kulkemaan nopeasti, olen väsynyt kuten myös viime syksynä, mutta nyt väsymys ei ole niin syvää, vaikka viime yönä valvoin kahdesta viiteen, kun en pystynyt nukahtamaan. Väsytti, mutta jokin piti hereillä, enkä vieläkään tiedä, mikä se oli. Aamulla, kun pyöräilin bussiasemalle, minut ympäröi sankka sumu. Koululle päästyäni olivat otsahiukseni (kyllä, minulla on nykyään sellaiset, ihan itse vielä leikkasin!) kaartuneet tyylikkäästi latvoista ylöspäin - näin tapahtuu aina kostealla säällä -, meikkiäkään minulla ei ollut ripsiväriä ja puuteria lukuunottamatta.
Mutta päivän aikana minua sanottiin suloiseksi niin monta kertaa. Ja sain niin monia kehuja hiuksistani, vaikka ne olivat mielestäni kovin huonosti. Sitten todettiin, ettei minulla ole meikkiä juuri lainkaan, mihin vastasin, että kyllä, asia on näin. Tähän taas vastattiin, että ei tarvitsekaan, että näin on juuri hyvä, että olen suloinen. Vaikka opin jo kolmisen vuotta olemaan välittämättä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat ulkonäöstäni, en voinut olla hymyilemättä, varsinkin, kun osa kehuista tuli ihmisiltä, joiden kanssa olen saattanut silloin tällöin vaihtaa jokusen sanasen.
.jpg)
Ja suloiseksi itseni tunnenkin, vaikka kotiin tultuani pyyhkäisin otsahiukset päälaelle ja ripsivärit tuhruiksi silmien alapuolelle. Viimeinkin, sillä olen kuluttanut elämästä melkein neljä vuotta itseni etsimiseen. Nyt tuntuu kuin määränpää olisi saavutettu. Kuvassa näin ohimennen mainiten ihanin ja lötköin villapaita, jonka löysin kirpputorilta maanantaina. Huivinkin nappasin mukaani ja se kaulassani tunnen hautautuvani, mutta se on vain plussaa. Huivirakkaus!
Muuten.
Näin syksyn tullen tulee tarve löytää uutta musiikkia, mutta olen hieman neuvoton. Jos lukijakuntani (tai vierailijat) suvaitsee, nyt on tilaisuus pommittaa minua lempiartisteillanne ja -yhtyeillänne. Uudet tuttavuudet kiinnostavat aina, eikä tarvitse ujostella ja ajatella "ei se tykkää tästä kuitenkaan". Oikeasti, kuuntelen kaikkea aina saatanamusiikista k-poppiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti