sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

#81 Yksi kodeista


Tampere oli hyvä.

Mieleenpainuvin hetki eiliseltä oli se, kun odottaessamme ruokaa huomasin viereisessä pöydässä perheen, jonka arvelin olevan kotoisin Lähi-idästä. Katsoin äitiä, kauniskasvoista naista, joka hymyili pienelle pojalleen, joka mitä ilmeisimmin oli kyllästynyt ruoan odotteluun. Poika sanoi jotain, ja äidin nauru tihkui rakkautta. Rakkautta kulttuuriin katsomatta.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

#80 Kaupunki on kaunis kun se kylpee valoissa


Tällä viikolla postin mukana tuli kortti Etelä-Carolinasta. Päätin elää viikon ilman Twitteriä. En ole kuollut. Tänään täytyy hoitaa monta asiaa, esimerkiksi ladata kameran akku ja tyhjentää muistikortti, sillä huomenna lähden varhain aamusta seikkailemaan. Värjäsin hiukset ensimmäistä kertaa sitten joulukuun. Oli kamalaa. Mutta väri on ihana. Mahonkia. Mummi antoi meille kupongin, jolla saa mansikoita viisi kiloa.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

#79


27.5.2015
Aloitin postcrossingin ja lähetin kortit Venäjälle ja Saksaan.

29.5.2015
Eksyimme monen kilometrin kävelemisen jälkeen junanradan viereen voikukkien sekaan syömään jäätelöä. IC 55:n matkustajat saivat osakseen kahden nuoren leveät nauravat hymyt. Vilkutimme, vilkutimme ja vilkutimme.

30.5.2015
Ystävän ylioppilasjuhlat. Kakku oli hyvää. Nappasin kuvan juhlakalusta karjalanpiirakka suussa.

3.6.2015
Hymyilyttää.