keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

#54 Kaunis Marjaana

Jopa blogilapseni joutuu ajan moukaroimaksi. Huomasin tänään, että siitä on vähän yli vuosi, kun avasin blogin Keisari Klausin muistelmat ja julkaisin ensimmäisen postauksen. Nyt nimi on vaihtunut kutakuinkin pysyvästi ja tästä eteenpäin kirjoittelen blogia nimeltään Upeeta. Klaus ei oikein puhutellut minua enää, joten jätettäköön hänelle hyvästit.

Yritän olla tästä eteenpäin aktiivisempi täällä blogirintamalla. Jos veljeskunnalla tulee mieleen ehdotuksia blogin sisällön suhteen (postausideoita/parannusehdotuksia ylipäätään yms) niin ajatuksiaan voi jakaa kommenteissa! Vaikka kirjoittelenkin omaksi ilokseni, olisi mukava kuulla lukijoiden mielipiteitä.

Ja tähän loppuun polvet ja Potter-muki eräältä aamulta.


Ps. Tuntuu ihan hurjalta ajatella, että koulu alkaa pian. Vielä hurjemmalta tuntuu ajatella, että tämä on toinen vuosi lukiossa. Ystäväni äiti totesikin eräs päivä, että "te kersat kasvatte aivan liian nopeeta". Olen samaa mieltä.

Pps. Tarvitseeko vielä erikseen mainita, että olen vallan rakastunut SMG:hen. Uudestaan.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

#53 Muistathan, että meidät tehtiin toisillemme mittatilaustyönä


Olen ollut kipsu, lukenut paljon ja maalaillut. On vuoroin turhauttanut, kun elo ympärillä houkuttelee ylös sängystä, mutta keho sanoo toisin. Toisinaan kuitenkin on tuntunut jokseenkin vapauttavalta vain lojua ilman velvollisuuksia. Kuukauden päästä niiden aika koittaa jälleen. Tässä hieman kuvia kahden viikon takaa. Oli hyvä naamapäivä, oli kauramaitoa, lettuja ja kauhuelokuva, joka kätki sisäänsä rakkaustarinan. Elokuvan jälkeen itkimme toisiimme nojaillen, keitimme teetä ja katsoimme piirrettyjä, minkä jälkeen palellutin nilkkani kotiin polkiessani.

Olen ehtinyt rakastua moneen asiaan lyhyen ajan sisällä, kuten esimerkiksi Putroon. Mitäpä jos on aivan ihana kappale, siitä myös tämän postauksen otsikko.