perjantai 4. lokakuuta 2013

#12 VARJOT JA IHMISET

Hei taas, veljeskunta oi! Emme ole pitkään aikaan kohdanneet, mutta täällä taas olen ja kerrankin minulla on oikeasti aihe, josta kirjoitan. Olen harmitellut, kuinka aika tai inspiraatio eivät riitä tämän syrjäisen maailmankolkan elossapitämiseen - siispä minä päätin edellisenä iltana, että huomenna on aika puhaltaa pölyt kameraa koristamasta ja tehdä klassinen päivä kuvina-postaus, joita itse ainakin luen mielelläni!


Kello pirahti soimaan alunperin 05:40, mutta sain kiskottua itseni ylös vasta tasalta. Kouluaamuisin minulle ei hirveästi jää aikaa laittautua, mutta päätin tänään tehdä poikkeuksen.


Joinakin aamuna tekisi vain mieli työntää paperipussi päähän, kun siiliolento tuntuu omaavan täysin oman tahtonsa. Tässäkin kuvassa mokoma päätti sitten olla edustamatta, boo. Alan vakavissani harkita peruukin pitämistä ainakin tämän kasvatusprojektin ajan :_D


Laittautumisen ja aamupalan jälkeen kurvasin bussiasemalle, jonne on matkaa parisen kilometriä. Bussi lähtee aamuisin Seinäjokea kohti 07:20 ja matka kestää sen puolisen tuntia, eli siinä on hyvin aikaa lukea läksyjä tai minun tapauksessani nukkua :_D Perjantaisin bussi on yleensä melko tyhjä - tosin tänään se oli melkein autio, koska amiksilla oli ilmeisesti jotain hassua ohjelmaa. Dunno.


Yhteiskuntaopin ja ruotsin jälkeen oli vuorossa ruokatunti ja sen jälkeen hypäri, jonka vietin kaupungilla. Kävin mm. kirjastossa palauttamassa lainassa olleet levyt ja kirjakaupassa ostamassa kartonkia ja kirjetarvikkeita.


Tuskin edes tarvitsee mainita, että olen täysin rakastunut uuteen kirjastoon ;-;


Ostosten jälkeen jäi vielä sen verran rahaa, että päätin käydä kylmässä viimassa vaelluttuani kaakaolla Pikku Paussissa. Söin myös tuollaisen rahkapullailmestyksen, joka tosin näkyy harvinaisen epämääräisenä läiskänä kuvassa, kiitos tarkennuksen :_D


Hypäriltä kipsuttelin takaisin koululle viimeiselle tunnille, joka oli äidinkieltä. Sen jälkeen meninkin kaverin kanssa bussiasemalle odottelemaan bussia, sillä molempien bussien lähtöön oli reipas puoli tuntia aikaa. Olen melkoisen hämmentynyt siitä, kuinka sosiaalinen olen nykyään. Ihmisten kanssa on helppo puhua ja bussia odotellessa tuli puhuttua vähän siitä sun tästä vähän syvällisemmän pohdinnan kera ja hyvät viikonloput toivotettiin hymy korvissa asti. Ehkä minä olen viimeinkin päässyt tästä yksinäisen suden roolistani, ainakin toivon niin.


Päästyäni kotiin otin välipalaksi klementiinin (tai mandariinin, en ole ihan varma, kummasta on kyse :_D) ja join kupin earl grey teetä, johon olen niin rakastunut. Sitten ei mennytkään pitkään, kun lähdin polkemaan kaupan kautta Neerien luo istumaan iltaa koko nelihenkisen heimon voimin. Minulla ei ole ollut pitkään näin hauskaa, nauroin melkein koko ajan! ♥ Harmittaa vain, kun nykyään nähdään kerran tai kahdesti viikossa, kun yläasteaikoina tuli nähtyä päivittäin ;-;


Neerien syntymäpäivää päätin muistaa vähän etukäteen lahjomalla kynsilakkakokoelmalla ja no... omenalla :_D Ymmärrätte, jos olette katsoneet Death Notea! Itsehän katsoin viimeisen jakson viime viikonloppuna ja siitä lähtien kärsinyt jonkinsortin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, snifffffff.

Vaan tässä oli tämä postaus, olen hirmuisan kiitollinen, mikäli jaksoitte lukea tämän kokonaan! Seuraava projekti onkin sitten ulkoasu, johon kyllästyin heti toisena päivänä. Gaaah, ei ole helppoa olla minä...

Mutta seuraavaa elonmerkkiä odotellessa kuunnelkaa toki Pariisin Kevättä ja sytytelkää kynttilöitä, ehkä palaan pian!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti