En usko sitä itsekään, mutta täällä minä taas olen. Olen tässä kolmen tunnin aikana siivonnut, arkistoinut vanhaa elämää ja taidetta ja sitten minä päätin, että kirjoitan tänne. Olen myös huomannut, että blogissani joka toinen postaus on omasta näkökulmastani normaalia kuulumisten kertomista, mutta niiden postausten välissä on yleensä vähän epämääräisempiä, ehkä syvällisempiä ajatuksia.
Välttelen epätoivoisesti kohtaloa tällä, mutta vannon tämän postauksen jälkeen jatkavani imurin laulattamista ja koulujuttujen toteutusta. Minulla on enää jäljellä kirjaessee ja kahden (kuudesta) talousartikkelin analysointi, jotka molemmat olen pyhästi päättänyt ottaa työn alle tänään. Mutta asiaan.
Minulla on ollut pitempään aikomuksena laittaa kuvia viime jakson kuviskurssin töistä. Kurssin aiheena oli ympäristö, paikka ja tila, joka itseasiassa toimi myös kurssin nimenä! Yläasteen kuviksen jälkeen odotukseni eivät rehellisesti sanoen olleet kovinkaan korkealla, mutta yllätyin iloisesti - lievästi sanottuna. Pöytäseurueeni oli mitä mahtavin ja itsenäisesti toteutettavien projektien kanssa sain rehellisiä mielipiteitä ja neuvoja. Kehitimme myös hulvattoman, joskin aiheeltaan tylsän lautapelin, jossa tehtävänä on löytää kadonnut prinsessa. Laudan kanssa päätimme sen sijaan kokeilla jotain uutta ja muun muassa kokosimme paperimassasta vuoren keskelle lautaa, sekä pyrimme tekemään siitä muutenkin aavistuksen kolmiuloitteisemman.
Mystistä kohinaa taustalla, mutta älkää välittäkö. Vuori toimii tuossa jonkinlaisena jakajana, emme nimittäin ehtineet maalaamaan oikeaa puolta, mutta vasemman puolen - aavikkoa ja kylää lukuunottamatta - sentään ehdimme. Kuvassa näkyy vähän huonosti, mutta saaren ja vuoren maalaajana yritin molemmissa soveltaa pientä liukuvärjäystä. Myös vasemmanpuoleinen metsä onnistui melko hyvin - yritimme hakea siihen eri sävyjä, ettei koko alue olisi pelkkää samaa vihreää.
Toinen kurssin tehtävistä oli suunnitella huvimaja, jonka suunnittelussa ei taivaskaan ollut rajana. Jostain kumman syystä minulla oli kuvistunneilla soinut päässä Studio Killers, joten päätin soveltaa Cherryn meikkien valuvaa efektiä tähän projektiin. Ikkunoihin - ja oveen - päätin nopeasti väsätä kisumirrit, koska aikaa oli niin vähän jäljellä. En sitten tiedä, pitääkö Cherry kissoista, mutta toivotaan! Olisin toki voinut ottaa kuvan hienommalta puolelta, mutta kissat eivät oikein onnistuneet haluamallani tavalla :__D
Tämä ei kuulunut kurssiin, vaan maalasin tämän eilen illalla hetken mielijohteesta. Olen kovasti yrittänyt opetella rikkoutuneen lasin/peilin piirtämistä, mutten kertaakaan ole vielä onnistunut. Taustalle olisin tahtonut hahmotella lumista metsää, mutta olen niin rakastunut punaiseen akryyliväriin, että päätin maalata taustan pelkästään sillä.
Vaikka nämä työt eivät todellakaan ole mitään huippuluokkaa, olen enemmän kuin tyytyväinen, sillä olen huomannut, kuinka vaikeaa lopputuloksesta on saada sellainen, miten sen on mielessään suunnitellut. Näissä olen kutakuinkin onnistunut, lukuunottamatta tuota rikkinäistä lasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti