#11 WE LOVE YOU

Yhtäkkiä siinä oli Harry Potter. Sitten minä kuvailemassa itseäni vessan peilistä. Syksyn ah_niin_ihana melankolisuus on ajanut minut täysin raiteiltani ja tänään sain inspiraation tehdä uuden ulkoasun. Tuntuu vähän hassulta kaiken sen kirjavan avaruuden ja mustekyynelten jälkeen, mutta enköhän minä tähänkin totu. Ja etteköhän tekin. Minulla on luonnosvihon syövereissä liuta vähän dramaattisempia ideoita, mutta niitä minä toteutan sitten kera kamerajalustan ja mahdollisen hovikuvaajan (=Jyrki, jos luet tätä, ole varuillasi).

Tänään minä kävelin raivoa puhkuen kuuden kilometrin lenkin ja ostin pienen laatikollisen sveitsiläisestä suklaasta tehtyjä patukoita, joita muistan myyneeni ala-asteella. Pikkuveli jatkaa nyt perinnettä päästäkseen luokkaretkelle Ahvenanmaalle. Minä haluan yhä Roomaan. Ja Irlantiin.

Ensimmäinen koeviikkoni alkoi viime viikon torstaina. Keskiviikkona oli 6. kiertotunnin, eli yhteiskuntaopin koe, ja samana päivänä ruotsin koeaine. Toivottavasti selvisin molemmista kunniaani menettämättä. Huomenna on uskonnosta koe, aiemmin viikolla kirjoitimme esseen omasta maailmankatsomuksesta ja sain arvosteluksi kolmosen. Hämmennyin ja kiittelin, olin koko päivän jossain seitsemännessä taivaassa. Edes istuessani Jevelinin kanssa Pikku Paussin ulkopuolella auringonpaisteessa en jaksanut murehtia siitä, että unohdin aurinkovoiteen suojakertoimella 50 vessan kaappiin. Minulla oli kaakaota ja sitruunakakkua. Ja tuollainen suloinen vaaleanpunainen asia, jonka myyjä ujutti lautaselleni jouduttuani odottamaan kaakaota niin pitkään.