perjantai 2. tammikuuta 2015

#67 Puoli desiä revittyä basilikaa

Heti aluksi ilmoitan, että ei, en kirjoita siitä seikkailusta, josta minun piti alunperin kirjoittaa. Mutta kirjoitan nyt eräästä toisesta, nimittäin tästä päivästä.

Olin aamupäivällä äidin kanssa kaupassa ostamassa tarvikkeita mozzarella-kasvispaistosta varten ja totesin sitten äidille, että nyt minä ostan avokadon. Ensimmäinen avokadoni maksoi 0,90€, ja huomenna minä sitten syön sen. Kotona ladoin uunivuokaan kesäkurpitsaa, tomaattia, perunaa ja mozzarellaa. Sitten lisäsin hieman öljyä ja revittyä basilikaa. Basilika oli päivän ensimmäinen ihastus.

Ruuan jälkeen sain viestin, jossa minua pyydettiin kahville. Ehdotin, että huristellaan naapurikaupunkiin erään ystävän luo ja kahvitellaan siellä. Yllättäen pöydän ympärillä istui kuusi ihmistä. Oli lämmin olo, lieneekö sitten Muumimamman voimajuoman ansiota.
Alkuillasta löysimme itsemme Citymarketin ruokaosastolta; nyt tehdään tortilloja. Minä söin omani soijapyöryköillä, ja nyt koko maailmankuvani on muuttunut maatajärisyttävästi. Kaupassa pyysin soijaa lihan sijasta, ja ystäväni tyttöystävä tulkitsi innostukseni siten, että luuli minun olevan suuremman luokan soijaekspertti. Enpäs ollut, vaan ruuanlaiton keskellä kyselin kaikkea, mitä vain mieleeni tuli, että uskallan sitten jatkossa yrittää itse. Soija oli päivän toinen ihastus.

Kun sitten illalla ajelimme takaisin kotia kohti Mewin soidessa taustalla, olin silkasta onnesta uupunut. Mew oli tämän päivän kolmas ihastus - vaikka tämän loman aikana olen ihastunut kyseiseen yhtyeeseen miltei joka päivä.

Tällaisia seikkailuja kaipaan elämääni. Tai pikemminkin haluan oppia päästämään irti suunnitelmallisuudestani hetkeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti