sunnuntai 6. syyskuuta 2015

#87 Jag är inte rädd för mörkret


Kellon ollessa arviolta vartin yli yhdeksän lauantai-aamuna juoksin itselleni vieraassa metsässä 200 kilometrin päässä kotoa. Noin kahdentoista tunnin kuluttua aurinko alkoi laskea ja päätin lähteä pyöräilemään yövaatteissani palatakseni kotiin katuvalojen sytyttyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti